Vanhuksilla oppimisen esteinä ovat nuukuus ja vähättely

Ihminen luokittelee asioita ja ilmiöitä, jotta niiden ymmärtäminen olisi helpompaa. Terveyteen liittyvien havaintojen ja päätelmien tekeminen aloitetaan perinteisesti ikää kysymällä. Tämä rutiini ja olettamus, että iältään vanha ihminen on tietynlainen, johtaa vääriin päätelmiin mm. toimintakyvystä.

Eläkeläisten keskuudessa on tapana, että ensin käydään läpi sairaudet ja vaivat eikä muita keskustelun aiheita juuri olekaan. Toivon, että tällainen keskustelukulttuuri häviää mahdollisimman nopeasti ja palataan kouluaikoihin. Silloin sukulaiset kyselivät mitä olet oppinut koulussa?

Me suomalaiset olemme teknologiakansa, mutta meiltä on unohtunut ”oppia ikä kaikki” – asenne. Itse arvostan arkea helpottavia välineitä, en kuitenkaan ole kiinnostunut niiden taustalla olevasta teknologiasta. Teknisten apuvälineiden käyttämisessä pitäisi enemmän korostaa asiakkaan saamaa hyötyä eikä taustalla olevaa teknologiaa. esim. lääkeannostelurobotista pitäisi käyttää nimeä lääkeannostelija (ehkä käytetäänkin?) niin vanhukset eivät pelkäisi sitä. Älylaitteet pitäisi olla lähes kaikkien arkipäivää, koska ne helpottavat yhteydenpitoa ja arkiasioiden hoitamista.

Uutta puhelinta on tarjottu monelle ikäihmiselle, mutta he eivät halua älykännyköitä. Entä jos, en osaa soittaa sillä? Ratkaisu löytyy siitä, että puhelimen lisäksi voi hankkia tablettitietokoneen. Siinä on riittävän iso ruutu eikä ole sitä pelkoa, että oma puhelin menee jumiin. Neuvojiksi kannattaa ottaa lastenlapset, jotka osaavat käyttää laitteita sujuvasti. Ensin katsellaan valokuvia, sitten etsitään aukioloaikoja ja opetellaan lähettämään viestejä. Siitä se alkaa. Hauskalla tavalla vinkkejä saa tv-ohjelmasta Seniorit somessa. (Yle areena)

Rahan puute on hyvä syy siirtää tarpeellisia hankintoja. Vielä yleisempi syy on nuukuus, ei näin vanhana enää mitään tarvitse. Joskus kyseessä on laiskuus uusien asioiden tai tapojen opetteluun. Kaikista harmittavin este tarpeellisten apuvälineiden hankkimiselle on läheisten asenteet, osaamattomuus tai ajan puute itsellekin uuteen asiaan perehtymisessä. Tässä tullaan uudelleen siihen hyötyyn. Elämää voi olla edessäpäin 10 tai 20 vuotta. Mielekäs elämä koostuu oman näköisestä arjesta, johon väistämättä liittyy monenlaista ryhtymistä ja ponnistelua. Oppiminen vaatii harjoittelua ja toistoja, mutta onneksi eläkeläisillä on kaikki aika omassa käytössä.

Yhteiskunnan kannalta vanhusten tasapäistäminen on erittäin kallista. Ymmärrän hyvin, että vanhusten suuri määrä on aikapommi, joka romuttaa kansantalouden. Siksi kannattaa panostaa palveluihin, jotka auttavat ihmisiä pärjäämään omillaan. Teknologia ei yksin riitä, tarvitaan myös uudenlaista tapaa ajatella. Omien tapojen muuttaminen on työlästä, mutta se kannattaa.

Vanhuus on arvokas elämänvaihe, jossa tarvitaan kannustusta omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen niin kuin muissakin elämänvaiheissa.

Omavalmentaja kotona ®

– eläkeläisille, jotka haluavat uuden aktiivisemman suunnan elämälle. Ota yhteyttä, saat ehdotuksen sopivasta valmennuksesta!